Terry Pratchett (s. 1948) on Britannian suosituimpia kirjailijoita. Hänen humoristiset Kiekkomaailma-kirjansa ovat vuodesta 1983 alkaen tulleet tunnetuiksi ympäri maailman. Niiden lisäksi Pratchett on julkaissut joukon lastenkirjoja. Pratchett on luonut omaperäisen kirjallisuudenlajin, jossa aineksina ovat seikkailutarina, parodinen huumori, fantasia sekä elämän ja todellisuuden ilmiöiden pohdinta.

Terry Pratchettin teoksia on myyty yli 55 miljoonaa kappaletta. 1990-luvulla hän oli Britannian eniten myynyt kirjailija. 2000-luvulla hän on ollut maansa toiseksi luetuin kirjailija. Vuonna 1998 Terry Pratchett palkittiin Brittiläisen imperiumin ritarikunnan jäsenyydellä palveluksistaan maansa kirjallisuudelle. Vuonna 2002 Pratchettin romaani Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät sai arvostetun Carnegie-lastenkirjapalkinnon. Yliopistojen kunniatohtoruuksia Pratchettilla on kahdeksan.

Terry Pratchett on syntynyt Beaconsfieldissa, joka sijaitsee Lontoosta länteen. Omaksi koulukseen Pratchett on maininnut Beaconsfieldin julkisen kirjaston. Hän harrasti tähtitiedettä ja suunnitteli siitä uraa, mutta matemaattiset taidot puuttuivat. Jäljelle jäi kuitenkin kiinnostus tieteiskirjallisuuteen. Pratchett meni opiskelemaan teknilliseen lukioon, koska arveli, että puutyöt olisivat hauskempaa kuin latinan pänttääminen. Hän päätti kuitenkin 17-vuotiaana jättää koulun kesken ja siirtyä työhön paikalliseen lehteen. Iltaisin hän opiskeli toimittajaksi ja suoritti englannin kielen opintoja.

Pratchett toimi 15 vuotta eri paikallislehtien toimittajana, kunnes pestautui vuonna 1980 tiedottajaksi suureen energiayhtiöön. Siellä hänen vastuullaan oli muun muassa kertoa neljän ydinvoimalan virhetoiminnoista. Pratchett oli etsinyt rauhallista työtä, mutta tiedottaminen ydinvoimasta ei kuulunut kaikkein helpoimpiin tehtäviin, sillä vain vuotta aikaisemmin oli sattunut Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuus. Pratchettin kertoman mukaan hän voisi kirjoittaa kokemuksistaan kirjan, mutta kukaan ei uskoisi sitä todeksi.

Päätoiminen kirjailija Pratchett on ollut vuodesta 1987. Hän asuu vaimonsa Lynin kanssa Wiltshiressa. Tytär Rhianna on ammatiltaan toimittaja. Terry Pratchett on maininnut harrastuksikseen kirjoittamisen, kävelemisen, tietokoneet ja elämän. Hän pitää mielellään suuria mustia hattuja. Pratchett on kiinnostunut myös luonnonhistoriasta, ja hänen talossaan on tähtitieteellisten välineiden lisäksi kasvihuone täynnä lihansyöjäkasveja. Hän on tukenut myös orankien suojelua. Pratchett on uskonnotonta elämänkäsitystä edustavan Britannian humanistiyhdistyksen jäsen.

Fantasiakirjallisuuden palkinnoista Pratchett on saanut British Science Fiction -palkinnon 1989 ja parhaan fantasiaromaanin Locus-palkinnon 2008. Kolme Tiffany Särkysestä kertovaa kirjaa ovat kaikki saaneet parhaan nuortenkirjan Locus-palkinnon.

Vuonna 2007 Pratchettilla todettiin Alzheimerin tauti. Sen jälkeen hän on tehnyt paljon työtä lisätäkseen tietoa sairaudesta ja lahjoittanut varoja sen tutkimukseen. Pratchett on sanonut olevansa valmis ottamaan vastaan kuolinapua, jos hänen sairautensa etenee liian pitkälle. Nykyisin itsemurhassa avustaminen on Britanniassa laitonta.

Pratchett on todennut kirjoittamisesta, että tullakseen kirjailijaksi on luettava paljon sekä valitsemansa lajityypin sisältä kuin sen ulkopuolelta. Hänen mukaansa kirjoittaminen on kovaa työtä, ja kirjailijan on otettava kielioppi, pilkut ja oikeinkirjoitus osaksi elämäänsä. Itse Pratchett on kirjoittanut jopa kahden kirjan keskimääräisellä vuositahdilla.

Kiekkomaailma-sarjan tapahtumat sijoittuvat litteään fantasiamaailmaan, joka liikkuu avaruudessa eteenpäin neljän jättiläiselefantin selässä. Elefantteja kuljettaa valtava A'Tuin-kilpikonna. Kilpikonnan kannattama maailma löytyy intialaisesta, kiinalaisesta ja irokeesien tarustosta. ”Se, että huumori on vahvasti mukana tulee minulta aivan luonnollisesti, en ole pyrkinyt sitä sinne laittamaan, se vain on kirjoitustyylini. En pystyisi kirjoittamaan vakavaa sf-kirjaa.”

Kiekkomaailman Ankh-Morpork on kansainvälinen kaupunki, jossa väistämättä tulevat esiin erilaiset yhteiskunnalliset kysymykset. Pratchett piiskaa poliittisia ryhmittymiä ja vallankäyttöä. Kuolemakin joutuu ihmettelemään sitä, että ihmiset tekevät lyhyen elämänsä niin vaikeaksi.

Kiekkomaailman kirjat ovat itsenäisiä tarinoita. Erityistapauksena toinen Kiekkomaailma-kirja (Valon tanssi) on jatko-osa ensimmäiselle (Magian väri). Tässä teoskaksikossa Pratchettin tyylinä on vielä selkeästi fantasiaparodia.

Alapuolella listatut kirjat on numeroitu alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä, jonka kirjailija on vahvistanut olevan myös tapahtumajärjestys. Kirjojen sisäinen aika seuraa suurin piirtein oikeaa aikaa ja henkilöhahmot ikääntyvät samassa suhteessa.

Kirjat voi lukea myös tiettyihin päähenkilöihin tai tapahtumiin keskittyvinä sarjoina: Rincewind-kirjat (Magian väri, Valon tanssi, Velhous verissä jne.), noitakirjat (alkaen kirjasta Johan riitti!), Kuolema-kirjat (Mort), vartiostokirjat (Vartijat hoi!), itsenäiset kirjat kuten Pyramidit, Pienet jumalat sekä teollisen vallankumouksen alkaminen (Elävät kuvat, Totuuden torvi). Jotkut lukevat Kiekkomaailmoja mieluiten alkukielellä, sillä sanaleikkejä on vaikea kääntää.

Pratchettin kirjat on harvoin jaettu lukuihin, koska hänen mukaansa elämä ei tapahdu luvuittain, eivät myöskään elokuvat, eikä Homeros kirjoittanut luvuittain. Pratchett pitää rikoskirjallisuudesta, mikä ilmenee hänen vartiosto-aiheisissa kirjoissaan. Hän oli ainoa lapsi ja hänen hahmonsa ovat usein vailla sisaruksia, kuten Susan Stoo Helit. ”Kirjallisuudessa ainoat lapset ovat niitä kiinnostavia.”

Pratchettin varhaisimmat innoittajat olivat Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee sekä Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken teokset. Hänen kirjallisia vaikuttajiaan ovat olleet P. G. Wodehouse, Tom Sharpe, Jerome K. Jerome, G. K. Chesterton ja Mark Twain.

Ensimmäisten 26 Kiekkomaailma-kirjojen kansikuvat teki Josh Kirby teokseen Aikavaras (2001) saakka. Kirbyn kuoleman jälkeen kannet on tehnyt Paul Kidby.

Britanniassa on tehty kolme kaksiosaista tv-elokuvaa Kiekkomaailma-kirjojen pohjalta: Valkoparta Karjupukki (2006), Magian väri (2008) ja Going Postal (2010).

Muihin Pratcehttin teoksiin kuuluu muun muassa yhdessä Neil Gaimanin kanssa kirjoitettu Hyviä enteitä (1990). Suuren osan kirjoitustyöstä teki Pratchett, koska Gaiman oli kiireinen Sandman-sarjakuvan vuoksi. Kirjan ideat olivat molempien kirjoittajien.

Ottaessaan vastaan Carnegie-mitalin Pratchett sanoi viitaten J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjoihin ja J. R. R. Tolkienin Sormusten herraan: ”Fantasia ei ole vain velhoja ja hassuja sauvoja. Se on maailman näkemistä uusista näkökulmista”.

Kiekkomaailma

1. Magian väri (1983)
2. Valon tanssi (1986)
3. Johan riitti! (1987)
4. Mort (1987)
5. Velhous verissä (1988)
6. Noitasiskokset (1988)
7. Pyramidit (1989)
8. Vartijat hoi! (1989)
9. Eric (1990)
10. Elävät kuvat (1990)
11. Viikatemies (1991)
12. Noitia maisemissa (1991)
13. Pienet jumalat (1992)
14. Herraskaista väkeä (1992)
15. Vartiosto valmiina palvelukseen (1993)
16. Elävää musiikkia (1994)
17. Kiintoisia aikoja (1994)
18. Naamiohuvit (1995)
19. Savijaloilla (1996)
20. Valkoparta Karjupukki (1996)
21. Pojat urhokkaat (1997)
22. Viimeinen manner (1998)
23. Carpe jugulum (1998)
24. Maanalainen elefantti (1999)
25. Totuuden torvi (2000) 
26. Aikavaras (2001)
27. Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät (2001, nuortenkirja)
28. Yövartiosto (2002)
29. Vapaat pikkumiehet (2003, nuortenkirja)
30. Tähtihattu (2004, nuortenkirja)
31. Talventakoja (2006, nuortenkirja)

Bromeliad-trilogia

1. Suuri ajomatka (1988)
2. Louhoksen valtiaat (1990)
3. Yläilmoissa (1990)

Muut suomennetut teokset

Tosikissa ei kirppuja kiroile (1989, yhdessä Gray Jolliffen kanssa)
Hyviä enteitä (1990, yhdessä Neil Gaimanin kanssa)
Valtio (2008, nuortenkirja)

Suomennetut novellit

”Julmuuden teatteri” (1993), Kuolema ja sen jälkeinen (2002).

Lähteitä

Pekka P. Pirinen: ”Ajoittaisia syytöksiä kirjallisuudesta” . Tähtivaeltaja 2/1993.
Petri Hiltunen & Jukka Laajarinne: ”Terry Pratchett”. Legolas 2/1993.
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia. BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Ulkomaisia fantasiakirjailijoita. Toimittanut Vesa Sisättö. BTJ Kirjastopalvelu, 2003.

Linkkejä

Terry Pratchett. Wikipedia.
Terry Pratchett puhuu. Aikakone 4/1991.
Kiekkomaailman lukujärjestys. L-space.org. (PDF)
Stefan Leppänen: Kirjailija Terry Pratchett: Antakaa minun valita milloin kuolen. Iltalehti 1.2.2010.
Johanna Sinisalo: Hyviä enteitä. Aikakone 3/1992.
Juhani Hinkkanen: Magian väri. Spin 3/1985.
Leena Peltonen: Mort. Aikakone 3/1995.
Toni Jerrman: Vartijat hoi! Tähtivaeltaja 1/2000.
Vesa Lehtinen: Vartijat hoi! Aikakone 8.5.2000.
Seppo Lehtinen: Pienet jumalat. Turun sanomat 3.7.2004.
Seppo Lehtinen: Herraskaista väkeä. Turun sanomat 2.1.2005.
Toni Jerrman: Vartiosto valmiina palvelukseen. Helsingin sanomat 10.7.2005.
Marko Ikäheimo: Maanalainen elefantti. Kalaksikukko 29.5.2001.
Lauri Määttä: Valkoparta Karjupukki. Helsingin sanomat 15.12.1998.
Seppo Lehtinen: Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät. Turun sanomat 23.12.2002.
Paula Jantunen: Yövartiosto. Kalaksikukko 11.12.2002.
Vesa Sisättö: Vapaat pikkumiehet. Helsingin sanomat 4.2.2004.

Kuvassa Terry Pratchett vuoden 2005 Worldconissa Glasgow'ssa. Kuvaaja: Szymon Sokół. Lähde: Wikimedia Commons.

Lisännyt Darkki 10.09.2003, 21:48
Muokannut Thialfi 18.08.2010, 00:15