Pojat huonompia äidinkielessä?

[Rid]

Elikkäs Hesari uutisoi tänään että äidinkielen ylioppilaskokeen muutos ei ole hyödyttänyt, vaan pojat pärjäävät silti huonommin. Tähän on sitten syitä etsitty, mm. stereotypiat, koulujen tyttö-keskeisyys ja fysiologiset erot.

Miten on, onko teidän mielestänne koulujen äidinkielen opetus suunnattu tytöille? Entäs ylioppilaskokeet? Ja jos on, niin miten sitä voidaan parantaa?

Ja onko niitä stereotypioita ja fysiologisia eroja?
Ja sitten tämä ei ole tasa-arvo keskustelu, tiedätte mitkä jutut voi jättää pois.

[kai]

Hmm, onkse teoria jo kumottu että tytöt on noin yleisesti kielellisesti lahjakkaampia ja pojat matemaattisesti? Joskun mun aikanani tätä toitotettiin ihan jumalansanana, mut ehkä joku tasaarvofasisti tämänkin on mennyt kumoamaan. Vai?

Plus et, oliks tää koe nyt ekaa kertaa käytössä? Silleen voidaanko yhden vuoden tuloksista vetää johtopäätöksiä? Silleen, oppilaita oli kuitenkin jo kolme vuotta treenattu siihen vanhaan kokeeseen. Et ei meillä ainakaan silloin 1840-luvulla kirjoitettu lukiossa mitään muita kuin ylioppilaskoe muotoisia aineita harjoitteluksi itse koitokseen. (Mistä voi sit tietty aina keskustella että onko siinä nyt mitään järkeä että opetetaan koetta varten eikä elämää, mut se varmaan menee jo toiseen aiheeseen.)

muoks: Joo, sanoin tasoarvo sanan. Sori. Ei tartuta siihen. Jookoskookos?

[Herbertina Merrique V]

Opetuksen ja etenkin kasvatuksen luomat mielikuvat vaikuttavat kyllä koko elämän läpi. Esimerkiksi Anna- ja Emma-nimiset tytöt pärjäävät tutkimusten mukaan keskimäärin muita huonommin matematiikassa, koska opettajat tiedostamatta ohjaavat heitä nimen femiinisemmän sävyn mukaan muille aloille, kuten vaikkapa runojen ja kirjallisuuden pariin.
Stereotypioista tässäkin on kyse. Poikien kasvatus pistää heidät peruskoulusta lähtien kirjoittamaan "huonompia" tekstejä jääkiekon maailmanmestaruudesta ja tarkka-ampujista - harvoja rohkaistaan lapsena ryhtymään runopojiksi kun jalkapalloakin voi pelata, ja päiväkirja nyt ainakin on tyttöjen juttu. Pikkupoikien teksteille lähinnä hymähdellään, eivätkä opettajat viitsi alkaa koulia heistä kielellisesti lahjakkaita kun "käsialakin on sellaista harakanvarvasta."
Ylioppilaskokeessa ei vika siis mielestäni ole, vaan tiedostamattomassa ja myös tietoisessa kasvatuksessa vanhempien ja opettajien taholta.

[kai]

Esimerkiksi Anna- ja Emma-nimiset tytöt pärjäävät tutkimusten mukaan keskimäärin muita huonommin matematiikassa, koska opettajat tiedostamatta ohjaavat heitä nimen femiinisemmän sävyn mukaan muille aloille, kuten vaikkapa runojen ja kirjallisuuden pariin.

Onks tää joku tutkimus, oikeesti? Kuulostaa aika Freakonomics-pornolta kyl.

[Dyn]

Kyllä tuota joku oli tutkinut, mutta muistaakseni vain englanninkielisellä kielialueella. Lisäksi tulee tämä ikuinen totuus, ettei yksi tutkimus takaa vielä yhtään mitään - huomenna tulee toinen ja osoittaa eri asiaa, tai ensimmäisessä voidaan todeta esimerkiksi otanta liian suppeaksi.

Itselleni tulee lähinnä mieleen sellainen perinteinen tosiasia, että kirjoittamaanhan oppii vain kirjoittamalla. Vaikka tytöt ja pojat lukisivat kirjallisuutta yhtä paljon, tytöille on ehkä ominaisempaa pitää päiväkirjaa, kirjoitella kirjekavereille, kirjoittaa novellia ja runoja... Genrekirjallisuudessa tämä raja on muuten (mitä itse olen havainnoinut) hienosti rikkoutunut, tekstiä tulee pojilta ulos siinä missä tytöiltäkin. Olisiko roolipelien ansiota osin, tiedä sitten.

Itse en hirveästi perusta "tytöt on siinä ja siinä lahjakkaita ja pojat siinä ja siinä" -ajattelulle. Lukioon kuitenkin valikoituu sekä tyttöjä että poikia, joilla ainakin pitäisi olla jonkinlaiset kyvyt tekstin ymmärtämiseen ja tuottamiseen. Minkä jälkeen voidaan tietenkin keskustella lahjakkuus-termistä ylipäätään.

Ja hei, eivätkös pojat ole parempia hahmottamaan kokonaisuuksia? Ja niitäkös juuri ylppärijutuissa käsitellään, eikä syynätä pikkuisia yksityiskohtia? Ja paskat.

[Metusalem]

Niinpä, mitä ne tutkimukset muka todistavat? Jos naiset ovat olevinaan lahjakkaampia jossakin keskimäärin, mistä tietää, ettei kyse ole vain sattumasta ja naisten (tai tutkimuksen otannan) joukossa vain sattuu olemaan lahjakkaampia persoonia, ja ettei 50 vuoden päästä tilanne ole ihan erilainen?

En kyllä osaa sanoa, onko sukupuolten välillä oikeasti eroja lahjakkuuksissa. Kyllähän "eliittilukioihin" valikoituu vuosi toisensa jälkeen oppilaita, joista n. 2/3 on tyttöjä. Mutta ei sekään vielä mitään todista.

Mutta että lukion (tai no, mikäs minä olen lukiosta sanomaan, mutta luulisin) äidinkielenopetus olisi suunnattu tytöille? En oikein usko. Vaikea keksiä mitään syytä, miksi se olisi tytöille sen parempi kuin pojillekaan.

[Varjolehti]

Hmm, onkse teoria jo kumottu että tytöt on noin yleisesti kielellisesti lahjakkaampia ja pojat matemaattisesti? Joskun mun aikanani tätä toitotettiin ihan jumalansanana, mut ehkä joku tasaarvofasisti tämänkin on mennyt kumoamaan. Vai?

Ei, kyllä psykologian piireissä vieläkin pidetään tutkittuna totuutena, että keskimäärin, ja todellakin painottaen sanaa keskimäärin, naispuoliset henkilöt ovat parempia nopeita havaintoja, mekaanisia laskutoimituksia ja sanasujuvuutta koskevissa tehtävissä ja miespuoliset tilan hahmottamista ja matemaattista päättelyä koskevissa tehtävissä. Tämä perustuu käsittääkseni monien laajojen tutkimusten keskiarvoihin.

Eroja on selitetty miesten ja naisten aivojen rakenteellisilla eroilla, kuten aivopuoliskojen yhteistyötä hoitavan aivokurkiaisen paksuudella. Magneettikuvaukset paljastavat, että ongelmia ratkaistaessa, naisilla, joilla aivokurkiaisen eräs osa on keskimäärin paksumpi, aktivoituvat aina molemmat aivopuoliskot, miehillä taas pelkästään se aivopuolisko, joka on erikoistunut käsittelemään juuri kyseessä olevan tyyppisiä ongelmia.

Viimekädessä ominaisuudet ovat tietenkin yksilöllisiä ja niihin aivan varmasti vaikuttavat myös kasvatus, kulttuuriympäristö ja elämän aikana karttuneet kokemukset. Miehistä voi tulla parempia verbaaliakrobaatteja kuin sanoja "luontaisetuna" paremmin käsittelevistä naisista, jos ei muuten niin harjoituksen kautta. Eikä pelkkä sanasujuvuus tietenkään kata koko äidinkielen taitoa.

Arkikokemukseni mukaan tytöt kirjoittavat keskimäärin parempia aineita siksi, että kehtaavat paremmin jakaa niissä omia kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. Yleensä tytöt myös jaksavat paremmin hioa aineen loppuun asti.

[The Rat]

Niinpä, mitä ne tutkimukset muka todistavat? Jos naiset ovat olevinaan lahjakkaampia jossakin keskimäärin, mistä tietää, ettei kyse ole vain sattumasta ja naisten (tai tutkimuksen otannan) joukossa vain sattuu olemaan lahjakkaampia persoonia, ja ettei 50 vuoden päästä tilanne ole ihan erilainen?

Tämän takia tilastotiede on ihan oma tieteenalansa... Ei siitä enempää, mutta sanotaan vaikka että valitsemalla otanta oikein, saadaan varsin suuri todennäköisyys sille, että se kuvastaa hyvin vallitsevaa tilannetta. Toinen syy tilastotieteen olemassaololle on tietysti se, että tilastoilla voidaan todistaa mitä tahansa, mutta ei puututa siihen. :D

Olivat tietyt tahot asiasta mitä mieltä tahansa, tytöt ja pojat ovat erilaisia (ja hyvä niin  ). Luonnollisesti fyysinen ja sosiaalinen erilaisuus (meinasin kirjoittaa geopoliittinen, sopisi kai sekin) vaikuttavat myös ajatus- ja arvomaailmaan, ja tätä kautta tietysti keskimääräisiin tyylillisiin eroihin eri aloilla.

Ja kun eroja on, ne vaikuttavat myös arvosteluun. Jotakin tyyliä arvostetaan enemmän kuin toista, vaikka tällä ei sinänsä olisi mitään tekemistä "hyvyyden" tai "huonouden" kanssa (jotka jo termeinä aiheuttavat allekirjoittaneelle näppylöitä). Äidinkieli on muutenkin hieman hankala mitattava. Kielioppivirheet on toki suhteellisen helppo havaita ja arvottaa, mutta entäpä niiden puute? Joo, pitää käyttää vaikeita rakenteita ja puolipistettä ainakin kerran oikein... Mutta toisaalta, kirjoitustyyli voi olla hyvinkin yksinkertainen, mutta teos silti mestarillinen. Nyt mennään mieltymyksiin... Vaikaa arvosteltavaa, pitäisi lopettaa kokonaan. :)

[Metusalem]

Tämän takia tilastotiede on ihan oma tieteenalansa... Ei siitä enempää, mutta sanotaan vaikka että valitsemalla otanta oikein, saadaan varsin suuri todennäköisyys sille, että se kuvastaa hyvin vallitsevaa tilannetta. Toinen syy tilastotieteen olemassaololle on tietysti se, että tilastoilla voidaan todistaa mitä tahansa, mutta ei puututa siihen. :D

Pitää paikkansa. Pointtini oli kuitenkin se, että vaikka tilastotieteellä pystyttäisiin luotettavasti todistamaan, että naiset ovat jossakin asiassa keskimäärin lahjakkaampia kuin miehet, todistaako se, että kyseinen ominaisuus liittyy juuri sukupuoleen? Minusta sukupuolten lahjakkuuksien väliset erot pitää selvittää jotenkin muuten kuin tilastotieteen keinoin (ja niin varmasti tehdäänkin. Esitin vain vastalauseen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen tilastojen käyttämiselle tähän tarkoitukseen.)

e: typo

[Dyn]

Minusta on jännää, että tuollaisesta ylipäätään ollaan huolissaan. Eikö poikien kehittyminen muutenkin tule vähän jälkijunassa? Pojalle siis ylioppilaskirjoitukset (ja koulun alkaminen) paria vuotta tyttöjä myöhemmäksi. Kun kerran sukupuolen mukaan pitää mennä.

Tai ehkä tytöiltä pitäisi vähentää muutama piste kokeesta, niin saataisiin "sukupuolitasaus" aikaiseksi.

Hesarin kirjoituksessa mainitaan, että yksi syy tekstitaidonkokeen laatimiseen "lyhyempine tehtävineen" oli se, miten pojatkin jaksavat niitä kirjoittaa. Niin, kyllähän tuo toimisi, jos tekstejä olisi vain yksi tai kaksi. Mutta auta armias! Niitä kirjoitetaan viisi. Painotan, viisi kappaletta kahdesta kolmeen sivun mittaisia tekstejä, yhteensä siis ainakin kymmenen sivua. Normiesseekoevastaus on neljä tai viisi sivua. Ai että lyhyempi koe? YTL ei osaa laskea, vai? Täytyy vielä huomata se, että viiden tekstin pohjustamiseen menee hiukan enemmän aikaa kuin yhden ainoan, eikä ajatteluprosessia nopeuta edes vilkkaan liikkuva käsi.

Ja vielä: kyllä sitä voidaan poikien tilastollista koulumenestystä surra, mutta eikös naisen euro ollut se 80 senttiä?

[Jackalbury]

Jaa, sanoisin omasta kokemuksesta että pojat pärjäävät huonommin, koska kokevat äidinkielen vähemmän tärkeäksi/kiinnostavaksi aineeksi. Kyllä pojatkin osaisivat hyvin, kunhan vain viitsivät. Ja ehkä kyse on pikemminkin siitä, ketkä lukevat ja kirjoittavat enemmän ja siten omaavat paremmat valmiudet äidinkielen kokeisiin. Tytöistä prosenteissa enemmän lukee kuin pojat, sanon kokemuksesta.

Tänä vuonnahan Prismassa dokumentti naisten ja miesten eroista. Siinä todettiin että miehet ovat huonompia tulkitsemaan ei-sanallista kommunoikointia ja muutenkin sosiaalisia suhteita. Naiset sen sijaan pärjäävät paremmin sosiaalisuutta vaativissa tehtävissä. Naiset taas olivat kokeissa huonompia loogista ajattelua ja matemaattisten tehtävien ratkontakykyä vaativissa tehtävissä. Mutta ohjelmassa selvisi, että joillakin miehillä on alhainen testeroni taso, jolloin he pärjäävät hyvin sosiaalisesti, ja että on myös naisia joilla on korkea testeronitaso ja jotka olivat huippuja fysiikassa ja loogisessa ajattelussa.

[Metusalem]

Niin, kyllähän tuo toimisi, jos tekstejä olisi vain yksi tai kaksi. Mutta auta armias! Niitä kirjoitetaan viisi.

Äidinkielen ja kirjallisuuden käsikirjassani, joka on painettu 2006, lukee seuraavasti: "(Tekstitaidon kokeessa) tehtäviä on viisi, joista kokelaan tulee tehdä kolme". Tieto ei liene vanhentunutta, joten onkohan Hesarin uutisessa vain ilmaistu asia epäselvästi? Toivon, että näin on.

[Dyn]

Tehtäviä on viisi, ja kokelaan tulee tehdä niistä kolme.

Lähde

Katsos kun abikin menee halpaan. Piti ihan tarkistaa.

Nooh, kolme kertaa kaksi on silti kuusi sivua eli enemmän kuin esseekoe.

[JallaJalla]

Miten on, onko teidän mielestänne koulujen äidinkielen opetus suunnattu tytöille? Entäs ylioppilaskokeet? Ja jos on, niin miten sitä voidaan parantaa?

Miksi poikien ja tyttöjen pitäisi pärjätä kaikissa aineissa yhtä hyvin? Mitä oikeastaan mitataan äidinkielen kokeella, jos sen tarkoitus on vain se, että arvosanojen jakauma on sama molemmilla sukupuolilla? Jos äidinkielen kokeita helpotetaan poikien takia, niin eivätkö tytöt sitten vain pärjää entistä paremmin? Opetukseen en osaa sanoa mitään, kun kävin lukion vuonna miekka ja kilpi enkä tiedä nykyopetuksesta mitään.

[Shakal]

Tämän takia tilastotiede on ihan oma tieteenalansa... Ei siitä enempää, mutta sanotaan vaikka että valitsemalla otanta oikein, saadaan varsin suuri todennäköisyys sille, että se kuvastaa hyvin vallitsevaa tilannetta. Toinen syy tilastotieteen olemassaololle on tietysti se, että tilastoilla voidaan todistaa mitä tahansa, mutta ei puututa siihen. :D

Pitää paikkansa. Pointtini oli kuitenkin se, että vaikka tilastotieteellä pystyttäisiin luotettavasti todistamaan, että naiset ovat jossakin asiassa keskimäärin lahjakkaampia kuin miehet, todistaako se, että kyseinen ominaisuus liittyy juuri sukupuoleen? Minusta sukupuolten lahjakkuuksien väliset erot pitää selvittää jotenkin muuten kuin tilastotieteen keinoin (ja niin varmasti tehdäänkin. Esitin vain vastalauseen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen tilastojen käyttämiselle tähän tarkoitukseen.)

Päivän annos rautalankaa:

Jos tilastollisesti merkitsevästi (vaikkapa 0,5 % merkitsevyystasolla) pystytään osoittamaan, että naiset ovat jossakin asiassa parempia, kuin miehet se todistaa, että kyseinen asia korreloi sukupuolen kanssa, eli liittyy sukupuoleen. Sen sijaan pelkkä merkitsevyystasotesti ei riitä osoittamaan, että asioiden välillä on kausaliteetti. Arkikielellä ilmaistuna siis on eri asia, että A liittyy B:hen kuin että A johtuu B:stä. Tämän asian väärinymmärtäminen johtaa helposti tilastollisiin väitteisiin luokkaa: "Jäätelön syöminen lisää hukkumisriskiä."

Jo korrelaatio sinänsä on mielenkiintoinen ja antaa aiheen jatkotutkimuksille. Toistaiseksi perimmäinen syy lienee vielä arvailujen varassa. Oma arvaukseni on, että erot johtuvat osin sukupuolten välisistä aivojen eroavaisuuksista, mutta osin myös tyttöjen ja poikien (enimmäkseen tiedostamattomasta) erilaisesta kohtelusta.

[The Rat]

Ja vielä: kyllä sitä voidaan poikien tilastollista koulumenestystä surra, mutta eikös naisen euro ollut se 80 senttiä?

Minä vähän niinkuin ymmärsin että tämä keskustelu olisi ns. kiellettyjen listalla... Tietysti jo mode haluaa... 

[Zanthraug]

Jos tämä kielellinen lahjakkuus riippuu sukupuolesta, niin siinä tapauksessa minä olen geenivirheiden tiivistymä, sillä itse kirjoitan muun ohessa myös runoja ja pidän itse asiassa päiväkirjaakin. Äidinkieli on ollut jo pitkään lempiaineeni koulussa, enkä usko asian siitä muuttuvan suuntaan tai toiseen. Eikä sukupuolijakauma pidä paikkaansa toisinkaan päin käännettynä, sillä huonoja aineita kirjoittavia tyttöjäkin on kyllä olemassa. Tosin tietenkin vain perusteella, mitä itse asiasta tiedän, mutta tuskinpa se raja on siltikään niin selvä kuin ehkä kuvitellaan. Jos kirjoittaminen tai lukeminen olisi poikain keskuudessa aina yhtä helvettiä, niin luultavasti tämänkin foorumin sukupuolijakauma olisi hieman toisenlainen. Arjen havainnoille pitää siis pistää painoa. Se tietysti on ajan saatossa nähty, että tytöillä kielellinen lahjakkuus on yleisempää, mutta eipä se pojillakaan täysin tavatonta ole.

[karkkola]

Jos kirjoittaminen tai lukeminen olisi poikain keskuudessa aina yhtä helvettiä, niin luultavasti tämänkin foorumin sukupuolijakauma olisi hieman toisenlainen. Arjen havainnoille pitää siis pistää painoa. Se tietysti on ajan saatossa nähty, että tytöillä kielellinen lahjakkuus on yleisempää, mutta eipä se pojillakaan täysin tavatonta ole.

Kyse on kuitenkin keskiarvoista, eikä arjen (epäedustaville) havainnoille kannata antaa yhtään painoarvoa, jos vastapainona on kattava aineisto, kuten vaikkapa puolta ikäluokkaa koskettava ylioppilaskirjoitukset.

[Zanthraug]

Kyse on kuitenkin keskiarvoista, eikä arjen (epäedustaville) havainnoille kannata antaa yhtään painoarvoa, jos vastapainona on kattava aineisto, kuten vaikkapa puolta ikäluokkaa koskettava ylioppilaskirjoitukset.

Niinpä. Kyse on tosiaan vain keskiarvoista, eikä sellaisten perusteella vedettyjä johtopäätöksiä voi soveltaa kaikkien kohdalla. Keskiarvot kertovat kyllä, mikä tilanne suurin piirtein on, mutta keskiarvoon vaikuttavat kuitenkin kaikki ihmiset, oli sitten hyvä äidinkielessä tai ei.

Tämä puolestaan ei kuulu asiaan, mutta pakko se on kuitenkin sanoa. Poikien koulumenestystä eivät sure muut kuin pojat itse, eivätkä naisten palkkoja muut kuin naiset. Niinhän se lopultakin on.

[Lachesis]

Surevatko pojat sitten huonoa menestystä äidinkielessä? Minusta julkisessa keskustelussa äänessä ovat olleet lähinnä äidinkielen opettajat (en osaa sanoa, onko näistä valtaosa naisia, luultavasti tosin on, kuten muustakin opettajakunnasta). Hiljan oli Hesarin mielipideosastolla mielenkiintoinen soraääni, joka provosi, että onko oikein päästää pojat aina kaikesta helpommalla, karsia vaatimustasoa heidän takiaan jne. Miltä kuulostaisi, jos yo-matikan tehtäviä helpotettaisiin sillä varjolla, että helpommat ja lyhyemmät tehtävät saattaisivat innostaa tyttöjä, jotka yleensä suoriutuvat huonommin, kun heitä eivät pitkät ja vaikeat laskut innosta? Alentavalta ehkä?